   |
TEKSTIT Näin puheli lahtelainen kiekkolegenda, maalivahtivalmentaja ja "Pelsun" pääomistaja Pasi Nurminen 17.12.2005 Viikkouutiset-nimisessä lehdessä. Vastaus kysymykseen jäähallin kaupungista antamaan kuvaan kokonaisuudessaan: "Aiemmin välittyi varmaan aika negatiivinen kuva. Viime aikoina kuvakulmaa on saatu varmasti positiivisempaan valoon, mikä on huomattu jo ulkopuolellakin. Iskun mukaantulo hallin nimeen on ollut yksi merkittävä juttu. Katsomossa ääntä voisi olla enemmän ja se voisi olla kannustavampaa, mutta myös kritiikki kuuluu lajiin. Jääkiekkokatsomossahan on hyvä purkaa työ- ja kotielämässä kertyneitä paineita." Onneksi tällä kertaa seuran toive ja kannattajien tavoite kohtaa. Pelicansin puolelta on nyt muutamaan otteeseen annettu ymmärtää että lisää meininkiä kaivataan ja se on, tottakai, myös Ääriliikkeen tavoite. Ensimmäinen puoli kautta on nyt takana ja jonkinlaisia tuloksia nähtävillä. Ryhmän jäsenten määrä ei ole kasvanut, tai pikemminkin sitä ei ole haluttu lähteä kasvattamaan vain määrän takia, sillä jäsenistön laatu on edelleen se mikä ratkaisee ja siitä pidetään kiinni. Kannattajasektion koko näyttää kuitenkin kasvavan, kuten myös kiinnostus toimintaa kohtaan. Uusia kasvoja on saatu ilahduttavan paljon messiin ja muutamia vanhojakin takaisin, oikealla tiellä siis ollaan. Monet uudet laulut ovat rikastuttaneet hallin äänimaailmaa, tifoja on järjestetty, joskin vaihtelevalla menestyksellä, ja muutamissa peleissä tunnelma on kohonnut olosuhteet huomioon ottaen erinomaiseksi. Huonoimmissakin matseissa kannustusta on ollut normaalisti, eikä joukkuetta jätetty syksyllä tappioputkien aikanakaan. Kritiikkiä esitettiin mutta joukkuetta ei jätetty. Vieraspelit sen sijaan ovat sanalla sanoen kusseet, erinäisistä syistä johtuen. Mikä sitten on SE tavoite tämän kirjoittajan mielestä? Tarvitaan enemmän kannattajia, enemmän ääntä, enemmän väriä. Kaiken toiminnan pitää tähdätä näiden asioiden toteutumiseen. Se tarvitaan että Isku Areenasta saadaan tunnelmaltaan Suomen paras jäähalli. Ei joka yhteydessä muualla lässytetty "pahin paikka vierailijoille", vaan se missä on fanaattisin yleisö tai ainakin kannattajat, jossa vierasjoukkue ja tuomari saavat osansa fanaattisuudesta, ja missä pelaajat syttyvät näyttämään parastaan tavallisessa runkosarjan ottelussa. Vähempää on turhaa lähteä tavoittelemaan. Jonkun mielestä tämä on ehkä toiveajattelua, itse uskon että jonain päivänä realismia. Se ettei paikallisten tarvitsisi enää haaveilla tv:n kautta kansainvälisestä tunnelmasta, vaan sen voisi kokea kotihallissa. Puolet peleistä pelataan kuitenkin vierashalleissa, jotka tietenkin vaativat oman panostuksensa, eli kotihallin kannustuksen siirtämisen niihin. Tämä seurannee kuitenkin luonnollisena jatkumona mikäli muut asiat saadaan kuntoon. Skenaarion toteutuminen on monimutkaisempi seikka, mutta mahdollinen. Valitettava realiteetti on se, että ilman joukkueen parempaa menestystä onnistuminen täydessä mitassaan tuskin onnistuu. Nyt kun Jami-sirkus onneksi vaihtoi kaupunkia on viitteitä paremmasta ilmassa, ja se on välittömästi jo näkynyt hallin lehtereillä. Aika näyttää tarvitaanko yleisön todelliseen heräämiseen 10. sija, suora playoff-paikka vai kenties jotain vielä enemmän. Joka tapauksessa nykyistä parempaa. Käytännössä tavoitteeseen tarvitaan useampia satoja kannattajia samaan katsomoon. Ja nämä siis kannattajia isolla K:lla, jotka kaikki osallistuvat aktiivisesti ja äänekkäästi. Tämä on yhtä kuin kaikki potentiaaliset henkilöt koko lähialueelta. Aika tehnee asian puolesta tehtäväänsä uuden sukupolven kasvaessa, jotka eivät menneitä aikoja tunne vaan ottavat joukkueen omakseen ja joille Pelicans on yhtä kuin lahtelainen jääkiekko. Koko vision voi oikeastaan kiteyttää kolmeen kohtaan: a)
Seisomakatsomo hallin päätyyn Kenties jopa tärkein tekijä on kannattajasektion sijainti; väärä paikka voi vesittää kaiken. Oikea paikka on seisomakatsomo kaukalon päädyssä, piste. Kuten tiedetään, joku viisaudessaan päätti aikanaan sijoittaa seisomakatsomot Isku Areenalla juuri sinne minne ei olisi pitänyt, joten niiden saaminen hallin päätyyn vaatii pienoista remonttia. Päädyn penkkien irrottamista ja siirtämistä nykyisten seisomapaikkojen tilalle. Kumpi päädyistä tämä sitten loppujen lopuksi olisi on vielä täynnä kysymyksiä. Niin kutsuttu ravintolan pääty olisi täydellinen vaihtoehto ja se toivottavasti saadaan myös seurajohdon tietoisuuteen. Tällöin seisomakatsomo kattaisi nykyiset sektorit 201 ja 202, mahdollisesti myös hieman nykyisen 301:n puolelle. Toinen vaihtoehto, paljon huonompi sellainen, on hyppyrimäkien pääty, jossa tilaa kunnolliselle seisomakatsomolle on liian vähän. Sekin olisi valtavaa eteenpäinmenoa nykytilanteeseen nähden, mutta kahdesta vaihtoehdosta selvästi huonompi. Monet asianhaarat vaikuttavat tässä projektissa, ja niitä ei ole syytä tässä pidemmälti ruotia. Ulkopuolinen tuki/tuen puute, se minkä piiriin kuuluvat Pelicans pelaajineen ja johtohenkilöineen, sekä tätä kautta myös hallin järjestyshenkilöstö. Se että joukkue pelaa paremmin, seurajohto haluaa ja toivottavasti onnistuu ajamaan katsomohankkeen läpi, alkaa kuuntelemaan ja arvostamaan kannattajia, hallin järjestyksenvalvojat vähentävät vittumaisuuttaan ja turvallisuus-osaston johtohenkilöt purkavat angstinsa ja vihansa kannattajien sijasta vaikkapa eläimiin metsästys-harrastuksen muodossa. Tarvittavaa myös olisi jonkinlainen mahdollisuus neuvotella pelisäännöistä sen sijaan että toinen osapuoli mielivaltaisesti kieltää kaiken ja rankaisee varsin mitättömistä seikoista suhteettoman kovilla sanktioilla. Yksi merkittävä tekijä on esimerkiksi soihtujen, tai ns. sisäsoihtujen polttaminen. Toiminta joka on kiekkomatseissa arkipäivää (lähes täysin samanlaisessa yhteiskunnassa) Ruotsissa, puhumattakaan Keski-Euroopasta. Kerran niitä on päästy Isku Areenalla kokeilemaan, turvallisuutta ei vaarannettu millään tavalla vaan soihdut sytytettiin ja poltettiin rauhallisesti, pelin jälkeen muu yleisö kehui komeaa "näytöstä". Sädetikkuihin verrattavissa olevat sisäsoihdut, jotka ovat sisälle ja myös lasten käyttöön tarkoitettuja on tällä hetkellä jäähalleissa sakkojen ja porttikieltojen uhalla kielletty, aika näyttää saadaanko asiaan muutosta. Viimeisenä kohtana osaaminen, eli kuinka hyvin kannattajien toimesta niin sanotun eteenpäinmenon puolesta töitä tehdään. Tifojen järjestäminen ja katsomotoiminnan parantaminen kokonaisuudessaan. Ainoa näistä kolmesta joka on kokonaan meidän vastuulla, ja se kohta mistä tavoitteen täyttyminen viimeisenä jää uupumaan jos on jäädäkseen. Tietotaito meillä on, sen osoittavat jo tähänastiset tulokset, enkä näe mitään syytä miksei vielä laadukkaampi työ jatkuisi tulevaisuudessakin. Ja
mitä tulee Nupen toteamaan yleiseen väittämään
työ- ja kotielämän paineiden purkamisesta, niin eiköhän
katsomossa kritisoiminen kerro pikemminkin huolesta ja aidosta kiinnostuksesta
joukkueen pärjäämistä kohtaan, johon suoraan
vaikuttavat pelaajien ja tuomareidenkin ratkaisut.
|