   |
Iso kuva Olemme odottaneet vuosia - odotus jatkuu. Kesäkuun 20. päivänä varmistui jälleen kerran että Pelicans-kannattajuus jatkaa kehittymistään, tai sen yrittämistä, liigahallien paskimmassa kannattajakatsomossa. Ei viidenneksi parhaassa tai edes toiseksi huonoimmassa, vaan paskimassa. Ylhäällä, syrjässä, kuulumattomissa, katseilta poissa. Samaan aikaan silloin tällöin vierailemaan saapuvat muiden joukkueiden faniryhmät toteuttavat itseään Isku Areenan miltei parhaiten kannustamiseen soveltuvilla paikoilla. Tilanteen irvokkuutta lisää kylmä matematiikka; toinen osapuoli on hallissa paikalla 28 kertaa kaudessa ja joku toinen nolla tai ehkä kaksi. Syy Miten tähän tilanteeseen sitten on päädytty? Lahen jäähallin remontti kesällä 1999, joka muutoin mahdollisti liigatason jääkiekkoilun, oli alunperinkin katsomoiden osalta perseelleen mennyt tapahtuma. Pakon sanelemana tai ei, ilman parempaa tietoa tai ei - vastauksen tietänevät vain remontin suunnittelijat itse. Joka tapauksessa seisomakatsomot rakennettiin kaukalon pitkälle sivulle/kaarteisiin pääkatsomon yläpuolelle, ilmeisesti "vähiten maksavat kauimmaksi pelitapahtumista"-periaatteella. Molemmat päädyt piirrettiin istumakatsomoiksi ja neljäs kaukalon sivu valjastettiin palvelemaan klubi/aitio-katsojia. Sittemmin tämä seisomakatsomoiden sijoittelu on astetta viisaammissa päissä todettu lähinnä katastrofaaliseksi ratkaisuksi: vähiten maksavat katsojat ovatkin yhtäkkiä niillä kohdilla katsomoa josta pitäisikin nyhtää eniten euroja seuran kassaan. Pelikaudella 2000-2001 Pelicansin (silloiset) fanit ottivat tilansa istumapaikoilta toisesta päädystä ja homma näytti toimivan aivan mallikkaasti. Seuraavana vuonna tuli päätös siirtymisestä vieressä sijaitsevan kaarteen yläosaan, joka vaikuttikin heti fanikatsomon erottuvuuteen - negatiivisesti. Syksyksi 2002 oli jälleen muutoksen aika. Tällä kertaa vaihdos tapahtui kannattajakatsomon nykyiseen sijaintiin, joka aiemmin numeroitiin ja tunnetaan vieläkin yleisesti "301":nä. Muutos osoittautui ehkä hieman vahingossakin mestarilliseksi. Se yhdisti varsinaisen faniryhmän muualla hallissa vaikuttaneisiin huutoporukoihin, olotila vaihtui istumisesta seisomiseen ja siten paitsi pelasti koko toiminnan pystyyn kuolemiselta myös mahdollisti paremman tulevaisuuden - oltiin Pelicans-kannatustoiminnan nykytilasta mitä mieltä tahansa. Tästä lähtien on kuitenkin kytenyt ajatus jostain paljon paremmasta syrjäisen nurkkakatsomon sijaan. Jossain muualla, jopa Suomessa, fanit ovat siellä missä kuuluukin olla; seisomakatsomossa maalin takana, näkyvissä ja kuuluvissa. Tämä sinänsä yksinkertainen ratkaisu ei vain syystä tai toisesta ole tähänkään päivään mennessä toteutunut Lahen jäähallissa. Silloin kun kantona kaskessa ei ole ollut seuran surullisen kuuluisa rahatilanne, on esteeksi noussut hallin toisessa päädyssä katsomon takana olevan ravintolan näköala ja toisessa vierasjoukkueen fanien uudelleen sijoittelu muualle halliin, mahdollisesti "väärään päätyyn", johon oma joukkue hyökkää vain kerran.
Seuraus Täksi kaudeksi kaavailtu muutto kartassa vihreällä merkittyyn päätyyn kariutui tulevan halliremontin läheisyyteen - ja tottakai myös vierasjoukkueen fanien uudelleensijoittamiseen, jonka hankaluutta seuran edustaja kuitenkin aivan projektin loppumetreille asti vähätteli. Miten jokin asia voi olla 99% ajasta vähäpätöinen, mutta lopulta kalkkiviivoilla kaataa koko projektin? Yhtä kaikki, edessä on jälleen yksi viimeinen vuosi kituuttamista liigan paskimmassa (kotijoukkueen) kannattajille varatussa katsomonosassa. Olimme valmiita uhrautumaan ja menemään pelitapahtumien kannalta siihen päätyyn johon oma joukkue hyökkää vain kerran jos Pelicans-kannattajuuden saaminen ansaitsemalleen katsomopaikalle sen olisi vaatinut. Joka tapauksessa seuraus on se että tyytymättömyys tulee näkymään tällä kaudella katsomossa tavalla tai useammalla. Tiedostamme että kielteisiä päätöksiä on jouduttu tekemään osin pakon edessäkin, mutta se ei poista muistista mennyttä. Ajatus paremmasta on kytenyt ja viimeiset kaksi vuotta on kituutettu "vihonviimeisiä kausia" ja kulunut kevät piti olla lopullinen sinetti, kunnes saatiin ilmoitus taas yhden viimeisen kauden alkamisesta. Puolitoista vuotta on odottavalle pitkä. Olkoon tuleva protestointi osaltaan myös painostusta parhaan mahdollisen ratkaisun syntymiseen. Tämän kaiken jälkeen ei ole mahdollista ottaa vastaan mitään paskaaa, vaan tuleva päätyseisomakatsomo on oltava täyttä timanttia niin kokonsa, sijaintinsa kuin muidenkin pienempien ominaisuuksiensa puolesta. Seurajohdon puheista katsomoremontin tiimoilta on välitetty sanoja kuten "istumapaikat" ja "ravintola". Ei "suurta päätyseisomakatsomoa". On tosin kuultu että kannattaja-asia halutaan hoitaa kuntoon, mutta mikä on kenenkin käsitys asioiden kuntoon saattamisesta? Edellisen kerran kun kyseiseen hallin tehtiin jotain merkittävää syntyi aikaiseksi sekundaa, eikä mitään takeita onnistumisesta ole nytkään. Suunnittelu on jo alkamassa, mutta silti näyttää olevan mahdotonta saada irti minkääntasoista visiota siitä mitä mahdollisesti aiotaan tehdä. Seurajohdon meriitit tähän mennessä kannattaja-asioissa ovat vierasfanien katsomon rajaaminen, kausikorttihinnan alentaminen ja rummun/mikrofonin käytön ehdottaminen. Olisiko aika jo kypsä kulttuuritekoihin hiekkakakkujen taputtelemisen sijaan? TJ 438 Päivä paistaa siis sittenkin myös risukasaan ja ylläolevan vuorokausimäärän kuluttua pitäisi kaiken järjen mukaan olla tämäkin ikuisuusprojekti onnellisesti takana. Todettakoon vielä, että protestointi ei ole vastustusta vierasfanien katsomopaikkoja kohtaan. Vierasjoukkueiden kannattajat ansaitsevat jokaisessa hallissa toimintaansa hyvin soveltuvat katsomopaikat, eikä Isku Areena tee poikkeusta. Jonkinlainen arvojärjestys on silti tässäkin asiassa säilyttävä. Käsiä pystyyn: kuinka moni on valmis uhraamaan omat 28 peliään toisten 0-2 edestä? Siihen asti: ravintolan päätyä odottaessa ja parhaaseen lopputulokseen uskoessa - TJ 438. Lahessa
08.07.2007 |
