   |
Kahden vuoden jälkeen Kannattajakulttuurin vuodet 2005-2007 tarjosivat vahvaa kehitystä ja merkkipaaluja, kohua ja ylilyöntejä, vastakohtia ja vittuilua. Toisin sanoen kaikkea mitä pitääkin, mutta ehkä myös jotakin jota ei kaivata. Eteenpäinmenoa ei voi estää; jo nyt vanhakantaisuus on yhtä kuin vähemmistö ja skene uuden sukupolven ja tyylisuunnan vallassa. Yksitoikkoisuus, huudon peittävät rummut, istuminen ja pelleasut ovat OUT. Monipuolisuus, fanaattisuus, seisominen ja tyyli IN. Ysiviis-junttius ehti juurtumaan syvään ja hartaasti, mutta vääjäämättä kelkka kääntyy vieden kannattajuuden kohti suurempia massoja muulloinkin kuin gloryhuntereiden ollessa liikkeellä. Uudet tuulet puhaltavat vahvasti ja vanha jämähtänyt ilmapiiri alkaa olla vain huono muisto. Mitä siis kahdessa vuodessa tapahtuikaan? Pori ja Isomäki kirjoitettiin keväällä 2006 yllätysmenestyksen ansiosta historiaan myös kannattajakulttuurin saralla.Tuskin koskaan lähimenneisyydessä on halleissa nähty vastaavaa hurmosta. Jokereiden edustajat hämmensivät valtakunnan rauhaa soihduilla, "pommilla" ja viimeksi rinkeleillä, mutta mahtui sekaan muutama näyttävä tifokin. Stadin naapurileiri on vasta takakaarteessa, mutta taisto herruudesta on alkanut. Turun viljasiilon osaksi näyttää jäävän helsinkiläisfanien invaasion vastaanottaminen vuoronperään; Sissit ovat nimensä veroisia mutta ryhmän pitäisi kasvaa komppaniaksi hallitakseen taistelukenttää. Länsi-Auto Areenalle ilmestyi fanikatsomo huipentuen tifoiluun, eikä huonoksi jäänyt kuopiolaistenkaan yritys. Kisapuisto löysi kadonneen tunnelmansa edellisen kauden lopussa mutta vain kadottaakseen sen myöhemmin ja Tampereella aloitti parikin uutta ryhmää vaihtelevalla menestyksellä. Porissa glorian tuottama onni oli särkyvää mutta ystävällisten sinikeltaisten naapureiden nostattama poru johti sielläkin aina komeaan tifoon asti. Kyseinen Lukko-pelaajien keskinäinen vitsi olikin tämän kaksivuotiskauden merkittävin raumalainen katsomokulttuuriteko. Sikakatsomo sai tuttuu tapaan palstatilaa ja hypetystä tyhjästä. Oulussa ja Jyväskylässä... noh, toinen sai taas kultajuhlat ja toinen uuden patarummun.
Fanikulttuurissakin tasoerot kasvavat kuin sarjataulukossa konsanaan. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, miljoonan vs. 30 000 asukkaan joukosta löytyy eri määrä oikeita kannattajia. Pienikin voi silti olla kaunista kun tehdään eikä meinata, puhumattakaan sellaisten suurien joukkueiden kuten Kärppien ja Tapparan faneista, joiden pitäisi pelkästään määräylivoimalla jyllätä näissä vertailuissa. Niin ei kuitenkaan tapahdu, miksi? Osatekijöitä on paljon, mutta pieniä johtopäätöksiä on vedettävissä. Suomalaisen fanikulttuurin yksi kompastuskivi: tiedetään mikä on vialla, mutta siihen se yleensä jääkin. Usein tunnelman vaisuutta sysätään "pääkatsomoiden" ja "pukumiesten" niskoille. Varsinaisen faniryhmän kehittäminen voi olla kuinka heikkoa tahansa, mutta innokkaasti nettipalstoilla mietitään laulukirjojen painattamista tai muuta yhtä järkevää muun yleisömassan aktivoimiseksi. Varsinaiselta faniryhmältäkään laulu ei välttämättä vielä kovin hyvin suju, mutta silti selvinpäin olevan normikatsojan pitäisi ryhtyä laulamaan keskellä istumakatsomoa oma-aloitteisesti. Utopialla ei tunnelmaa nosteta. Missä on fanien kunnianhimo ja terve kriittisyys omaan toimintaan? Modernin jäähallin merkkinä pehmeiden istuinten ja aitioiden tuominen halleihin ei tapa tunnelmaa, vaan se ettei faneista ole sitä luomaan. Yleisellä tasolla katsomoissa joudutaan painimaan vieläkin vuonna 2007 alkeellisten ongelmien äärellä. Liigaseurojen lipunmyynti on tilan hahmottamisesta ja järjenkäytöstä vapaata aluetta, joten faniryhmän oikeus seistä katsomossa ei toteudu läheskään kaikissa tapauksissa - edes kotiotteluissa. Osittain tämä toki on seurausta itse fanien omasta halusta lepuuttaa ahteriaan. Järjestyksenvalvonta kustannetaan useissa paikoissa yhä ja ikuisesti suoleen tungetulla lihamassalla, eikä vieraskannattajille pystytä takaamaan muutamaa tai edes yhtä ammattitaitoista järkkäriä. Omien vaikutusmahdollisuuksien puolesta taas SM-liigan Fan Clubit Ry on vielä kaukana vaikutusvaltaisesta ja tehokkaasta toimijasta. Minkä verran tämä sitten johtuu kyseisessä yhdistyksessä toimivista edustajista joista osalla on ehkä intresseissä ihan muut asiat kuin fanikulttuurin kehittäminen, mene ja tiedä. Kannattajakulttuurilla pyyhkii kuitenkin yleisesti melko hyvin, SM-liiga itse on tajunnut siitä ainakin vähän alusta, se kiinnostaa ihmisiä enemmän ja siitä kirjoitetaan/puhutaan mediassa yhä enemmän; jopa niinkin kuivaa kiekkojargonia jauhavat mediat kuten Jääkiekkolehti ja jatkoaika.com ovat asian noteeranneet sen osaksi lajin yhteisöä. Kunnollisten kotisivujen merkitys on tänä päivänä yhä suurempi, joten niihin on tällä kertaa kiinnitetty enemmän huomiotakin. Siinä missä jotkut liigaseurat loikkivat www-aidan matalimmalla kohdalla löytyy kannattajien puolelta joitakin hienoja tuotoksia; aito kiinnostus voittaa palkan takia tehtävän työn. Vertailun arvosteluperusteet ovat pitkälti samat kuin edelliselläkin kerralla, mutta arvosanoihin lisätty mahdollisuus saada puolikkaita. Täydet viisi tähteä jäi tällä kertaa saavuttamatta keskiarvon ollessa heikohko 2,15. Lainausmerkeissä
olevat pätkät edellisestä vertailusta. Stadin Kingit, B2 Reds, Grabbarna 09 Osasto 41 (Ilves Troops), Ilves Fan Club Ultras Jokerit, Jokerifanit, Young Boys Musta Verkosto - KalPa Fan Club Lahessa
04.06.2007 |